Haluaisitko auttaa jotain ystävääsi tai tuttavaasi taloudellisesti? Etkö uskalla lainata rahaa, koska pelkäät ettet tule koskaan saamaan antamiasi rahoja takaisin? Jos vastasit myönteisesti, velkakirja voi olla täydellinen ratkaisu sinulle.

Velkakirja on asiakirja, jossa velallinen tunnustaa saaneensa lainaa yksityishenkilöltä. Velkakirjassa velallinen myös tunnustaa sitoutuvansa maksamaan takaisin ottamansa lainan velkojalta velkakirjassa sovituilla takaisinmaksuehdoilla.

Kuka hyötyy velkakirjasta?

Mitä hyötyä sitten velkakirjasta oikein on? Kuka velkakirjasta oikeastaan hyötyy?

Yleisesti ottaen velkakirjasta hyötyy sekä velallinen ihminen, että velkoja. Velallinen ihminen pystyy velkakirjan ansiosta saamaan lainaa helpommin yksityishenkilöltä silloin, kun hän tarvitsee rahaa.

Velkoja puolestaan voi saada velalliselta korkomaksuja, joiden suuruus riippuu velkakirjan ehdoista. Velkakirjalaina hyödyttää näin ollen molempia sopimuksen osapuolia.

Edellä mainittu velkakirja yksityishenkilölle malli ei ole kuitenkaan ainoa mahdollinen velkakirja muoto. Yritykset ja erilaiset julkisyhteisöt voivat nimittäin lisäksi tarjota ihmisille niin sanottuja joukkovelkakirjoja.

Joukkovelkakirja on velkakirja, joita yritykset tai julkisyhteisöt voivat laskea markkinoille. Yritykset hyötyvät joukkovelkakirjoista saamalla rahaa rahoitustarpeisiinsa. Sijoittajat puolestaan hyötyvät joukkovelkakirjoihin sijoittamisesta saamalla korkokuluja velkaa ottaneelta yhtiöltä.

Joukkovelkakirjojen ja tavallisten velkakirjojen keskeisin ero on se, että joukkovelkakirjoja voivat myöntää vain yritykset ja yksityisiä velkakirjoja vain yksityishenkilöt.

Velkakirja yksityishenkilölle

Velkakirjoja säätelee velkakirjalaki ja velkakirjoja on tänä päivänä tarjolla todella monia erilaisia. Velkakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jossa velallinen tunnustaa saaneensa velkojalta lainaksi velkakirjassa mainitun velkamäärän. Velkakirjan laatiminen tarkoittaa myös sitä, että velallinen sitoutuu maksamaan ottamansa velan myöhemmin takaisin.

Velan takaisinmaksaminen tapahtuu velkakirjassa sovituilla ehdoilla. Mikäli näistä seikoista ja ehdoista ei kuitenkaan olla velkakirjassa sovittu, ei velkakirjaa voida kutsua velkakirjaksi.

Mikäli velallinen ja velkoja eivät myöskään ole laatineet keskenään velkakirjaa, voi käydä niin, että velkoja ei koskaan saa lainaamiansa rahoja takaisin. Tämän takia yksityishenkilöiden kannattaa ehdottomasti aina laatia velkakirja, koska asiakirja sitoo molemmat asiakirjan allekirjoittaneet noudattamaan sen ehtoja.

Tavallinen velkakirja

Laatimalla tavallisen velkakirjan velallinen henkilö sitoutuu maksamaan ottamansa velan takaisin velkakirjassa nimeltä mainitulle ihmiselle. Tavallinen velkakirja voidaan laatia vain yksityishenkilöiden välille, eivätkä yritykset voi esimerkiksi lainata rahaa yksityishenkilöiltä tavallisilla velkakirjoilla.

Tavallisessa velkakirjassa nimetään siis aina se velkoja, joka on oikeutettu saamaan maksun velasta. Tavallisessa velkakirjassa voi esimerkiksi lukea, että ”Aapeli sitoutuu maksamaan Bertalle 250 e. Aapelin nimikirjoitus”. Tavallista velkakirjaa ei voi ikinä siirtää eteenpäin ilman velalliselle henkilölle tehtyä ilmoitusta.

Juokseva velkakirja

Velkakirjalainsäädännössä velkakirjat on jaettu sekä tavallisiin, että juokseviin velkakirjoihin. Jako on tehty sen perusteella, kuinka velkoja on määritelty velkakirjassa. Tavallisen velkakirjan allekirjoittanut velallinen maksaa velkansa aina asiakirjassa nimetylle henkilölle. Juokseva velkakirja on taas nimensä mukaisesti asetettu ”juoksemaan” eli sen voi siirtää velkojalta toiselle milloinka tahansa.

Juoksevan velkakirjan voi myös aina halutessaan siirtää toiselle henkilölle. Juokseva velkakirja voi olla esimerkiksi sovittu maksettavaksi haltijalle, nimetylle henkilölle tai vielä hänen nimeämälleen ihmiselle. Juoksevan velkakirjan allekirjoittanut henkilö voi siis halutessaan siirtää velkansa toisen ihmisen maksettavaksi. Juoksevan velkakirjan kohdalla lainsäädännössä on erityisesti haluttu turvata velkakirjan siirrettävyys.

Haltijavelkakirja

Juoksevat velkakirjat voivat olla niin sanottuja haltijavelkakirjoja, jolloin velka on maksettava sille henkilölle, jonka hallussa velkakirja on. Haltijavelkakirjassa velkojaksi on nimetty asiakirjan haltija. Velan saajan nimeä ei ole kuitenkaan pakko mainita lainkaan haltijavelkakirjassa.

Silloin, kun velan saajan nimeä ei ole mainittu velkakirjassa lainkaan voi siinä lukea esimerkiksi, että ”A lupautuu maksamaan 300 euroa tämän velkakirjan haltijalle. A:n allekirjoitus.” Tässä tapauksessa velkakirja on näin ollen maksettava sille henkilölle, jonka hallussa velkakirja on. Haltijavelkakirjassa nimensä mukaisesti hallinta on siis keskeisessä roolissa.

Määrännäisvelkakirja

Haltijavelkakirjan ohella toinen juoksevan velkakirjan malli on ”nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen henkilölle” osoitettu velkakirja eli määrännäisvelkakirja. Määrännäisvelkakirjassa velan antajaksi on nimitetty velkakirjan ensimmäinen saaja ja nimen yhteydessä on ehto, jonka mukaan velkakirja maksetaan sille henkilölle, jonka nimetty velkoja kirjaa velkakirjan maksunsaajaksi.

Tällainen velkakirja on siis asetettu nimetylle velkojalle tavallisen velkakirjan tavoin. Velkojalla on kuitenkin aina oikeus luovuttaa määrännäisvelkakirjansa eteenpäin toiselle nimeämälleen henkilölle ja nimetyllä henkilöllä on oikeus luovuttaa asiakirja vielä seuraavallekin henkilölle. Uusi velkoja pystyy siis aina luovuttamaan määrännäisvelkakirjansa eteenpäin.

Velkakirjan laatiminen

Velkakirja on velkojalle jäävä kirjallinen todiste rahavelan olemassaolosta. Sen käyttämisen hyödyt liittyvät ennen kaikkea siihen, että velkakirja itsessään on riittävä peruste vaatia velalliselta maksua jopa tuomioistuimessa asti. Velkakirjasta on käytävä ilmi vähintään velan määrä sekä se, kuka on velvollinen maksamaan velan ja kenelle. Lisäksi velallisen on aina allekirjoitettava velkakirja itse. Velasta kannattaa aina tehdä velkakirja, sillä tämä sitoo molemmat sopimuksen osapuolet noudattamaan sen ehtoja.

Velkakirjan pakolliseen sisältöön kuuluu siis yksilöity velkasumma, velkasuhteen osapuolten nimitykset sekä velallisen allekirjoitus. Yksinkertaisimmillaan tavallinen velkakirja voi siten olla muotoa ”Aatu lupautuu maksamaan Bealle 500 e. Aatun allekirjoitus.” Tämän lisäksi velkakirjaan tulee kuitenkin usein myös sisällyttää muitakin tietoja, kuten allekirjoituksen päivämäärä, mahdollisten todistajien nimet sekä velkasuhteen muut ehdot.

Velkakirja malli

Tänä päivänä velkakirjoja on monia erilaisia, mutta tärkein jaottelu velkakirjojen välillä tehdään edelleen lainsäädännössä tavallisten velkakirjojen ja ns. juoksevien velkakirjojen välillä. Tavallinen velkakirja on nimetylle ihmiselle myönnetty todiste velallisen maksuvelvollisuudesta. Näin ollen tavallisessa velkakirjassa ilmoitetaan aina se velkoja, joka on oikeutettu saamaan maksun velasta.

Juokseva velkakirja on puolestaan helposti siirrettävä velkakirja ja sen velkoja tai velallinen voi halutessaan siirtää toiselle ihmiselle maksettavaksi tai maksatettavaksi. Juokseva velkakirja voidaan esimerkiksi sopia maksettavaksi haltijalle, nimetylle henkilölle tai vielä hänen nimeämälleen ihmiselle.

Velkakirjaa laatiessa kannattaa etsiä valmis velkakirja malli tai velkakirja sopimuspohja sopimuksen tekemiseksi. Velkakirjan malli auttaa sinua tekemään velkakirjan oikeaoppisesti ja se takaa, että asiakirjastasi tulee sitova. Velkakirjamalleja voit löytää kätevästi netistä erilaisille velkakirjoille.